Rovaniemen ammattikorkeakoulussa tarkastetun opinnäytetyön mukaan rekikoirayrittäjille ja eläinsuojeluviranomaisille tarvitaan opas, joka helpottaisi viranomaisten ja eläinsuojeluvalvojien työtä sekä toimisi ohjeena rekikoirayrittäjille ja heidän työntekijöilleen. Eija Saavalainen toteaa opinnäytetyössään, että rekikoirayrittäjillä ja yritysten työntekijöillä on tietämättömyyttä eläinsuojelulainsäädännön sisällöstä. Ala kaipaa yhtenäisiä tarkastuskäytänteitä ja lain tulkintaa. Lapissa on esimerkiksi laadittu rekikoiratarkastuslomake helpottamaan ja yhtenäistämään eläinlääkäreiden suorittamia tarkastuksia. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Lapin aluehallintovirasto seuraavat alan kehitystä.
Yrittäjät tarvitsevat ajantasaista tietoa eläinsuojelulainsäädännöstä ja käyttökelpoisia ohjeita rekikoirien pidosta. Rekikoiratoimintaa on harjoitettu Lapissa noin kahdenkymmenen vuoden ajan. Alalla on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia yrittäjiä.
Rekikoirien elinolosuhteisiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Hyvän kokonaistuotteen tarjoavat yritykset tulevat varmemmin menestymään rekikoira-alalla. Eläinten elinolosuhteet, käsittely ja hoito vaikuttavat monella tavalla yrityksen imagoon, myyntiin ja työviihtyisyyteen. Yritysten ja koirien määrät ovat lisääntyneet ja toiminta on edelleen ajoittain villiä. Kiihtyvä kilpailu ja kysynnän kasvu tuovat lieveilmiöitä. Jälkikäteinen epäkohtiin puuttuminen aiheuttaa yrittäjille kustannuksia, kun tiloja ja rakenteita joudutaan muuntamaan lainsäädäntöä vastaaviksi. Eija Saavalaisen mielestä rekikoirakennelit ja safarit kuljetusvälineineen tulisi tarkastaa vähintään kerran vuodessa joko viranomaisten tai vapaaehtoisten eläinsuojeluvalvojien voimin. Eläinsuojelutarkastajan asema on koettu hankalaksi tapauksissa, joissa eläinlääkärillä on asiakassuhde tarkastuksen kohteena olevaan omistajaan tai tilaan. Viranomaisten tulisi tehdä tarkastuksia naapurikunnista ristiin. Naapurikunnan eläinlääkärillä on harvemmin tärkeää asiakassuhdetta yrittäjän kanssa.
Turvalliset safarireitit, levähdyspaikat ja koirien matkakopit sekä vieraileville valjakkoyrittäjille vuokrattavat kenneltilat lisäävät koirilla toteutettavan ohjelmapalvelun turvallisuutta. Turistikohteisiin sesonkiaikoina saapuvat ”keikkakoirat” voivat muodostaa ongelman jos yrittäjillä ei ole kiinteitä kenneltiloja kotitarhaa lukuun ottamatta. Keikkakoirilta on tarkastusten mukaan usein puuttuneet säänsuojat ja lepopaikat. Saavalaisen mukaan yrittäjien tulisi tehdä saapumisilmoitus paikalliselle eläinsuojeluviranomaiselle valvonnan tehostamiseksi. Ulkomaalaisia yrittäjiä tulisi myös informoida paremmin. Rekikoiratoimintaan liittyviä riskejä ehkäistään hyvällä suunnittelulla, koulutuksella ja huolellisuudella.
Saavalainen havaitsi tietämättömyyttä esimerkiksi siinä, että eläinten kuljettaminen kaupallisen toiminnan yhteydessä on sallittua vain aluehallintoviraston luvalla. Lisäksi asetus pysyvästä eläinnäyttelystä on eläinten pitäjille verraten tuntematon. Aluehallintoviraston luvan edellyttämän pysyvän eläinnäyttelyn kriteerit täyttyvät, jos rekikoirayrittäjä perii asiakkailtaan sisäänpääsymaksun kenneltiloihin tai erilliselle näyttelyalueelle.
Eija Saavalainen käytti liiketalouden koulutusohjelman (tradenomi) opinnäytetyön aineistona vuonna 2008 toteutettua rekikoirahanketta ja suorittamiaan viranomais- ja yrittäjähaastatteluja. Työn toimeksiantaja oli Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin toteuttama Lapin matkailun turvallisuusjärjestelmä -hanke.
Lisätietoja: Eija Saavalainen, email: eija.saavalainen@edu.ramk.fi
|