Ida Vahtera tutki opinnäytteessään median rakentamaa Bodominjärven identiteettiä. Tutkimusaineistona olivat Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa vuonna 2016 julkaistut artikkelit Bodominjärvestä. Bodominjärven rannalla Espoossa, Oittaan alueella, sijaitsee leirintäalue. Espoon matkailusivustolla aluetta suositellaan aktiivi- ja luontomatkailuun ja sitä kuvataan omaleimaiseksi historialliseksi miljööksi kartanoineen ja huviloineen. Bodominjärven murhia ei virallisessa matkailumainonnassa mainita. Mediaa Bodominjärven selvittämättömäksi jäänyt rikos on kiinnostanut läpi vuosikymmenten, välillä vähemmän ja välillä enemmän. Muun muassa asiaa koskevat uudet oikeudenkäynnit ovat tuoneet sille julkisuutta. Vuonna 2016 valmistunut Bodom-elokuva lisäsi taas aiheen ja paikan näkyvyyttä. Vahteran tulokset osoittivat, että media pitää edelleen vahvasti yllä synkän kohteen identiteettiä: valtaosa tutkituista lehtijutuista loi Bodominjärvestä kuvaa pelottavana paikkana, murhapaikkana ja rikospaikkana. Vain 10 prosenttia artikkeleista tarkasteli Bodominjärven aluetta toisenlaisesta näkökulmasta, eli urheilu- ja liikuntapaikkana. Vahtera ei tutkimuksessaan selvittänyt Bodominjärvelle murhan takia hakeutuvien ihmisten määrää, mutta käynti murhapaikalla kertoi selvästi, että juuri tuolla paikalla on liikuttu paljon. Kiinnostava jatkotutkimuksen aihe olisikin se, kuinka merkittävä synkän matkailun kohde Bodominjärvi käytännössä on.
Ida Vahtera: Bodominjärven synkkä salaisuus – Narratiivinen tutkimus median rakentamasta synkän matkailukohteen identiteetistä
Tutkielman ohjaajana toimi professori Soile Veijola. Lapin yliopiston matkailututkimuksen pro gradu -tutkielmat julkaistaan Lauda-julkaisuarkistossa.